Aamu Bulevardilla

Siis NÄIN pitää ihmisen aloittaa päivänsä!!

Hurmaava kesäinen Lahti!

Vietin ikimuistoisen viikonlopun Lahdessa! En tiedä miksen ole käynyt siellä aiemmin, koska Lahti oli upea kaupunki. Onneksi sinne voi aina palata! Meillä oli Lahdessa Suomen Punaisen Ristin yleiskokous, jossa pusattiin viikonlopun aikana kasaan suuri määrä asioita. Kokouksissa istuttiin aamusta iltaan ja tämän takia kosketukseni Lahteen jäi valitettavan vähäiseksi. Uskon kuitenkin nähneeni Lahden parhaat palat!

Aamulla kävelimme hotelliltamme puiston läpi ja järvenrantaa pitkin Sibeliustalolle kokoukseen. Maisemat todella hemmottelivat sielua ja aamu-unisia silmiä!

Iltaisin kokouksen jälkeen oli aikaa nauttia auringosta ja Lahden iloisesta tunnelmasta ravintolalaivoissa, joita oli pitkin rantaa. Ihanan tunnelmallista!

Ravintolalaivan takana näkyy komea Sibeliustalo.

Näissä maisemissa siiderikin maustui erikoisen hyvälle. Lahteen on pakko päästä uudestaan! 

Eilen juhlittiin ystäväni 40-vuotisjuhlia Siltasessa. Hyvät bileet! Juhlien alkamista odottelimme helteisellä laiturilla. Nokkela seuralaiseni kaivoi kylmäkalleilla vuoratusta laukustaan viskikolat.

Kesähetkiä

Kiasman terassilla tarjoiltiin ihania mezejä. Vuohenjuustolla täytetyt munakoisot ja aurinkokuivatut oliivit sitruunalla, aprikoosi-kana-vartaat oli suosikkeja!

Ars11kin käytiin katsomassa. Näyttely oli kiinnostava, mutta opas surkea.

Siltasen terassilla istuttiin tiistaina. Ystäväni oli iloinen jamaikalaisesta punaraidasta!

Tällaiset fiftarikiharat sain työpaikan juhlissa. Pinkin paplarin upeat naiset tekivät kampauksen ryhmätyönä. Taitavia, sanon minä!

Muutama mustikka ja pari vadelmaa...

Taistelijat

  

Eilen kävi pieni verkkokauppavahinko. Kauan himoitsemastani Warrior Queensista oli vihdoin ilmestynyt uusintapainos. Kirja kertoo naisista, jotka ovat johtaneet valtioitaan sodassa, kuten Katariina Suuri, Elisabeth I, Indira Gandhi ja Margaret Thatcher. Antonia Fraserin kirjat ovat täydellinen yhdistelmä historiaa, kiinnostavia henkilöitä ja uskomattomia kohtaloita. Ja kaikki on vielä pakattu kauniiseen pakettiin! Sofia Coppolan elokuva Marie Antoinette perustui juuri Antonia Fraserin kirjoittamaan elämäkertaan. Kirja oli täydellistä matkalukemista parin vuoden takaiselle Pariisin matkalle. Versailles muuttui kirjan myötä pönöttävästä palatsista juorujen, seksiskandaalien ja traagisten kohtaloiden näyttämöksi.

Toisenlainen taistelija on koomikko-näyttelijä-käsikirjoittaja Tina Fey, jonka olen maininnut blogissa jo aikaisemminkin. Lahjakkuudella ja ennen kaikkea kovalla työllä uransa rakentanut Fey ei ole suostunut luopumaan ehkä hieman kukkahattutätimäisistä periaatteistaan, huithapelityylistään tai muffinssien syömisestä päästäkseen eteenpäin. Uusi omaelämäkerta paljastaa miten armottomasta nörtistä tuli Emmy-palkittu käsikirjoittaja, jolla on oma tv-sarja.

Ja saatoin sitten tilata vähän jotain muutakin. Mut kylhän lomalle on hyvä varata lukemista, vai mitä?!

Uutta ja vanhaa

Pitkänsillanrannan laituri on yksi rakkaimmista paikoista kotikaupungissani. Kuinka monta vappujuhlaa, kesäiltaa, aamukahvia ja hellepäivää onkaan vietetty kuluneella puulaiturilla. Laituri tuli elämäämme vuosia sitten ystäväni uuden kodin kautta. Kamala ajatus, että muuten se olisi saattanut jäädä meiltä löytämättä!

Ystävien kodeista tulee myös omia varakoteja. Ja sen seurauksena kotimuistoja on hummanihei-henkisesti "palasina maailmalla". Pitkänsillanrannan lisäksi muistelen lämmöllä mm. kattoterassia Pengerkadulla, kevätaurinkoparveketta Luuvakujalla, pihakeinua ja pitkiä iltoja Puukäpylässä, Sirkustytön kotia kolmen ja puolen minuutin matkan päässä ja Wallininkadun etkoja. 

Vaikka lähteminen on haikeaa, pitää muistaa, että uusien kotien myötä löytyy myös uusia suosikkipaikkoja. Kummityttömussukkani tuhisi rattaissa päiväunia, kun kiipesin helatorstaina ensimmäistä kertaa Taivaskalliolle.  Pitkänsillanrannastakin on muutettu pois, mutta Vantaan mojitoviljelmät ja partyroom ovat jo lunastaneet paikkansa uutena varakotina. Männynkävyntie on tarjonnut jo lyhyen läsnäolonsa aikana muistoja enemmän kuin kukaan osasi kuvitella. Ehkä juuri siksi olen itsekin valmis hankkimaan yhden kotimuiston lisää. Ensi kesänä kaipaan Karhupuistoon.