Perjantaina vietettiin myöhästyneitä synttäri- ja ystävänpäiväjuhlia. Koska sekä juhlien emäntä että kutsutut ovat 80-luvun lapsia, teemaksi valikoitui kultainen kasari, joka näkyi niin kattauksessa (kts edellinen postaus) kuin tarjoiluissakin.
Tarjoilut oli siis valittu ajan henkeen sopiviksi. Kaalisiilit saivat piikit mozzarella-kirsikkatomaatti- ja pecorino-cantaloupetikuista, kasarijuhlien vakioruoka porkkanaraaste oli päivitetty freesaamalla pannulla porkkanaviipaleet timjami-valkosipulioliiviöjyssä. Salaatti maustettiin fetalla ja mintulla.
Tietenkin lämpimiä voileipiä - nyt chilituorejuustolla, kinkulla ja rucolalla sekä kylmäsavulohella ja viherpippurikoskenlaskijalla. Lämpimien voileipien kyytipojaksi tarjottiin hillosipuleita, minikurkkuja ja oliiveja.
Jälkiruoaksi lapsuuden synttäreiden vakiovarusteet: karnevaalikeksejä ja marenkeja. Allekirjoittaneelle karnevaalikeksien jackpot on edelleen vaaleanpunainen keksi, jossa on kuvituksena ballerina!
Vieraat saivat osallistua tunnelman luomiseen tuomalla omia lapsuuden suosikkikarkkejaan. Kerrosvati täyttyi vaahtokarkeista, lätkäliigoista, lontoon rakeista, lakutoukista, snören-lakunaruista, marianneista, kettukarkeista ja tuttifrutti-karkkiaskeista.
Nostalgiaraati oli armoton. Vaahtokarkkeja ei enää saanut ostaa tötterössä (mikä pettymys!) ja tuttifruttien koostumus oli muuttunut rakeisesta sitkeäksi (ei hyvä!).